Kommentteja kyselyyn! Laulukilpailun reseptiä etsimässä!
Hyvä kilpailu! Ei liian monipäiväiset, oikeudenmukaiset (oikeasti paras voittaa). Kilpailussa ärsyttävintä on se, että paikkakunta tai jokin muu ei suoritukseen liittyvä seikka vaikuttaa voittoon tai häviöön. Lyhyet ja selkeät, aina samat säännöt kaikille, esim. kuka saa tai ei saa osallistua. Onko kilpailu karenssi voiton jälkeen (voiko voittaa useana vuonna peräkkäin, jos ei niin kauanko pitää olla karenssi vuosia), ikäraja osallistujalle, Kisassa pitää olla miehille ja naisille omat sarjat. Kilpailussa tulisi olla omavalintaisia kappaleita mutta myös esim. pakollinen valinta jostain tuomariston päättämästä laululistasta (miehille ja naisille omat). Tuomaroinnissa on mielestäni tärkeää että arvostelun perustelut on kaikille selvillä jo heti kisan alussa eli mihin kiinnitetään huomiota arvostelussa, säveltarkkuus, kappaleen tulkinta ja sopivuus. Lisäksi tuomaroinnissa tulisi ottaa myös huomioon kappaleiden erillaisuus, reperttuaarin laajuus (että osaa laulaa muutakin kuin kaksi tangoa tai joka kerta samat kappaleet). Kisaan ei saa missään vaiheessa vaikuttaa laulaja lihavuus, laihuus tms. henkilökohtainen ominaisuus! Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä... kilpailijan pitäisi halutessaan saada suorituksestaan palautetta, mikä onnistui tai miksi ei onnistunut!
-----
Hyvä kisa mielestäni, tämä Musiikkipajan iskelmäkaraokekilpailu. Ei tarvi olla yhtään enempää mitään herkkuja, se on siinä. 1. On oltava tietty ns´ ammattilaisia tuomareita, 2. Eikä milloinkaan toinen karaokelaulaja saisi olla tuomarina toiselle vaikkapa tutulle laulajalle. 3. Sitten kun on niin kovin paljon kisoja, vois olla fiksua huomioida muutamat suurimmat ja vakituiset kilpailut, siis ettei olisi yhtä aikaa semit ja finaalit, koska on samoja laulajia jotka kulkee kisoissa. Ja sitten aivan hyvä, että on nuorille ja vanhemmille omat sarjat. Ettei ole esim yleinen ja 45v. koska kuuskymppinen auttamattoman vanha ja 45v on pahalla päällä ku sanotaan senioriksi! No palkinnoista sen verran ettei ne ny niin kovettuja tartte olla, ettei järjestäjä mee perskatoon. Nämä tuli mieleen!
-----
Moikka! Vai pitäisi kommentoida erilaisia laulu- ja karaokekilpailuja ihan järjestäjien taholle asti.
No mikä ettei. Erilaisia laulukilpailuja on pilvin pimein, jos niihin kaikkiin ottaa osaa niin ei kerkiä muuta tekemäänkään.
Hyvä laulukilpailu tai karaokekilpailu on silloin, kun pelataan avoimin kortein, niissä ei saisi tuomaroida ensinnäkään edellisen vuoden voittajat (löytyy kateutta, mutta ei ammattitaitoa), tuomaristoon, jos kyseessä ravintolassa pidettävä kilpailu ei mielestäni pitäisi olla ravintolan edustajaa (jos et ole ravintolan asiakas, et menesty), kilpailun järjestäjä kelpaa ja on suotavaa.
Tuomaristoon lisäksi n. 2 ammattikseen tekevää musiikkialan ihmistä. Yleisö voisi olla yhtenä tuomarina. Tuomarit ei saisi keskustella keskenään vaan ne tulisi erottaa toisistaan välimatkalla.
Tuomioissa tulisi käyttää viiden (5) kohdan arviointi kriteeriä asteella 1 - 10 + -
1- kappalevalinta, sopiiko laulajale
2- tulkinta, meneekö läpilaulamiseksi
3- artikulointi, nieleekö sanoja tuleeko loppuun asti selkeästi
4- sävelpuhtaus, pysyykö rytmissä ja sävelessä onko ns. huojuntaa
5- lavaesiintyminen, onko pukeutuminen asiallista, miten ottaa yleisön vai laulaako vain itselleen.
Voi toki olla enemmänkin vaihoehtoja kunhan tuomarit niitä noudattaa.
Puhelin äänestys voittajaa valitessa minusta ei luo rehtiä tapaa valita kilpailun voittajaa. Kilpailija ei tiedä saamaansa äänimäärää. ( Iso suku paljon ääniä, osasit sitten laulaa tai et niin mahdollisuus voittaa kilpailu. Rannalle jäävät todelliset voittajat. Puhelin äänestyksessä paljon kehitettävää, ettei tule sellaista kuvaa että sillä rahastetaan.
Kilpailuista ei pidä tehdä liian pitkäveteisiä, moni portaisia. Esim. alkukarsintakierros, välierät, ja jos laulajia paljon valittu finaaliin (yli 20 laulajaa) niin finaalikarsinta samana päivänä finaalin kanssa. Finaaliin korkeintaa 10 laulajaa. Finaalikappaleina pakollinen vapaavalintainen ja 10 laulun listalta kappalevalinta arvalla. Pätee karaokekilpailussa kuin laulukilpailussakin.
Tuomareilla eikä järjestäjillä ei saa olla ketään ennakkosuosikkia, jos onkin ei pidä sitä ainakaan selvästi tuoda julki. Tuomareilta pisteet suoraan laulajalle yleisön edessä, yleisö näkee että tuomarointi on avoita ja rehellistä. Palkintoina riittää pokaalit kolmelle sarjassaan ja tietenkin ruusut finaalissa laulaneille, sekä mitä muuta kulloinkin on tarjolla. Se on varmaa että laulaja, kun panee itsensä likoon yleisön edessä hän on tosissaan ja odottaa voittavansa kilpailun. Toinen juttu onkin sitten se miten onnistut kilpailusuorituksessasi
Kilpailun säännöt riitelee joskus kilpailun viemistä ajatellen. Jos säännöissä esim. lukee: Kilpailu on tarkoitettu vain amatööreille ponnahduslaudaksi artistin uralle ei ammattilaisille. Missä vedetään raja amatöörin ja ammattilaisen välillä? Mielestäni ammattilainen on henkilö joka on saanut elantonsa musiikin tekemisestä jossain elämän vaiheessa, olkoon että tällä hetkellä hänellä ei ole enään keikkaa kuin harrastuksen vuoksi (eläkeläinen) minä pidän häntä ammattilaisena. Hänen ei pidä kuitenkaan päästä palkinnoille kyseisessä kilpailussa, toki laulaa hänen suotakoon. Tällä kohtelulla jäävät kyseisistä kilpailuista vapaaehtoisesti pois ja antavat mahdollisuuden uusille kyvyille nousta yleisön viihdyttäjiksi.
Tässä olisi aluksi ajatuksia, toivottavasti en loukannut ketään.
-----
Kyllä niitä on vaikka minkälaisia kisan järiestäjiä ja tuomareita. Minä en tykkää mistään laulunopettaja tuomareista, kun ne niien arviot on jotain yleisön ottamista ja tekstiä ei sais kahtua ollenkaan vaikka on kyse karaokesta, semmoset kisailijat jokka on ollu joskus josain solistina pitäis karsia pois amatöörien laulukisasta. Minusta ääni on ratkaseva ja rytmi, puhtaus , personallisuus ei se miten sielä lavalla käsiä heiluttaa, joskus tuntuu että tuomarit vois olla josain verhontakana kun tuntuu, että se miltä ihimenen näyttää on yks asia mitä kahtotahan, onko esmerkiks ikään joku lihava päriänny vaikka olis kuinka hyvä ääni vaikka tangokisasa. Kaikista tärkein on se että ketään ei puolleta sen takia, kun on paikkakuntalainen sellasesaki kisasa on oltu misä tuomari sano että kympin laulaja mutta piti valita paikkakuntalainen, se oli siinä paikkakunnalla viiminen kerta. Olishan sitä vaikka mitä muutaki mutta ei tuu aina mielehen . Se vain pitäis muistaa että karaoke on karaokea ei ammattilaisia vaikka se on menosa sellaseks.
-----
- helppo ja edullinen tapa osallistua laulukilpailuun ja päästä mahdollisesti levylle laulamaan
- lauluaäänellä ja -taidolla kilpaillaan!
- tuomaroinnista olisi hyvä antaa kilpailuun osallistujille rakentavaa palautetta laulutaidon kehittämistä ajatellen
- jossain muodossa voisi järjestää voittajille / voittajalle julkisuutta lisää esim. esiintyminen, nettijulkaisu, lehtiartikkeli, radiohaastattelu
-----
Laulajana odotan laulukilpailusta: rehellistä genren mukaista arvostelua ilman ulkonäkö/koreografia pisteytyksiä. Myöskään en ymmärrä vanhojen tuttujen/ isojen nimien puoltamista tai kannatusta ilman laulajan taitojen todellista huomiointia eli politikointi ja bisnes hieman mielestäni pilaaavat musiikin alaa (osittain). Kilpailujen palkinnot eivät niinkään ole se suurin houkutin lähteä laulamaan. Kilpailuun lähden mielellä, jos kilpailu on jossain mielessä arvostettu tai helposti osallistuttavissa tai vain amatööreille tai antaa uusia tuulia/mahdollisuuksia tms. Arvostan myös jos on mahdollista saada parannusehdotuksia tai vinkkejä miten edetä tulevassa laulajana tai artistina.
-----
Hyvä laulukilpailu: Laulajalle kolme eri tyylistä kappaletta esim nopea, hidas ja erikoinen vapaavalintainen biisi, ja se että biisistä pitäis tietää muutakin, miten vain lauletaan. Biisin historia ja sanojen takana seisominen. Turhat kliseet pois niinkuin lavakarisma, esiintymisasu, yleisön reaktiot jne, jos tosiaan niitä ei kaivata, kuten suurimmassa osassa kilpailuita tuomaristolle niistä ei ole mitään merkitystä. Pettyy vain kun satsaa kaikessa, ja sitten joku mitäänsanomaton hotellin omistaja on raadissa mukana ja ei ymmärrä musiikin päälle mitään. Tuomaristo ammatti-ihmisistä tai ainakin vahvoista musiikin harrastajista. Sitten sellainen vinkki että tuomaristo ei näkisi ensimmäisiä esityksiä, kuulisivat vain ja pisteitä sen mukaan, sitten seuraavissa biiseissä kokonaisuus esiin: esiintyminen, asut, karisma, yleisön otto jne. niin saataisiin vähän säpinää sekä kilpailuun, että esiintymisiin.
-----
Selvät ja yksinkertaiset säännöt. Lähtien ihan. kohdasta,
1.missä voit osallistua. 2.minkä ikäinen 3.millaisia kappaleita sinun tulisi esittää 4.mitä kilpailuissa eniten arvostetaan 5.mitä seuraa jatkosta/ns.voitosta
Miksi yleensä ns. aikuisten laulukilpailuja järjestetään illalla? Tuolloin monesti alkoholi on mukana, ja jos todella osaat ja haluat laulaa. Osaat sen tehdä myös päivällä. Aikataulut venyy usein kilpailuissa aika hurjasti. Tuomarit jollain lailla musiikin kanssa tekemisissä. Ei palkinnot niin suuret tarvitse olla. Pieni muistaminen ja lehtijuttu on jo iso ja mielekäs palkinto. Toki oman esityksen tulkinta-olisi kiva saada cd-levylle :) Erittäin hieno palkinto!
-----
Hei! Hyvä laulukilpailu vaatii riittävän suuren tilan, niin yleisölle kuin esiintyjille. Kilpailijoita voisi yllyttää panostamaan esiintymiseen, vaatteisiin, ja näin saadaan kuva " että on eres yritetty". Verkkapöksynen T-paita Hemmo tai farkkutakkinen pillifarkkutennari Pirjo eivät oikein anna arvokasta kuvaa kellekkään. Yleisön mielenkiinnon pysyminen kilpailuissa on haastavaa, joten kisat eivät saisi kestää pitkälle yöhön (meteli salissa ja muut järjestyshäriöt lisääntyvät ;D) Juontajan on oltava aktiivinen, ja tasapuolisuuden nimissä otettava huomioon kaikki kilpailijat. Tuomarointi vasta vaikeeta! Mutta musiikissa ja esiintymisessä on monta osa-aluetta, nämä tulisi ottaa huomioon! Luonteva esittäminen ja puhtaus äänessä esim. Viikonloput luontevia kisapäiviä.. mutta kyllä viikollakin kisoissa liikkuu ne, jotka todella haluavat pärjätä. Kisojen palkinnoista: Kyllä se "maine ja kunnia" on parasta palkintoa! Esim. pieni "juttu" lähialueen paikallislehteen, yms.
-----
Ehkä siihen puutuisin, että netti-, puhelin,- ym. äänestykset niiden varaan tai pääpainoon ei saa jäädä, ne eivät välttämättä kerro koko totuutta, ehkä alle 10% äänistä voisi vaikuttaa laulajan lopputulokseen
-----
Tämmönen seikka olen huamannu karaokessa yleensä kuin töllöjen(tv) paikka salissa. Pahimmat tapaukset piti olla selkä yleisöön. Piti seistä korokkeella pieni töllö lattialla alhaalla kaula tukossa ei saanu hengitettyä mitä sitten laulettua. Etelä pohjanmaalla on muutama paikka missä mä oon ollu laulamassa. Joissa ravintoloitsija on laittanu töllön katoon kiini 3-4 metriä näyttämöstä joissakin on vielä toinen tv takaseinässä. Ei voi olla enää paree laulaa yleiölle ja tuamareille saa hyvän fiiliksen pualin jos toisin ja yleisö viihtyy. Jossakin on hyvä vireotykki, joka heijastaa sanat takaseinähän. Jos on karaokessa huono äänentoisto ja puitteet ei kukaan mee semmoseen paikkaan munaamaan ittiään. Laulukilpailuissa on eriasia siellä pitää osata sanat ulkua. Eikä karaoke ja laulukilpailuissa ole ollut mulla mitään huomautettavaa
-----
1) Ei ole omakohtaisia kokemuksia. En ole kilapillut, enkä laula karokea. En ole myöskään käynyt kilpailuja katsomassa. Kuullut olen karaokeesityksiä kuppiloissa elämäni aikana ehkä 20-40 kpl ja niissä oli huonoja 50 % ja todella hyviä 15 %.
2) Hienoa on, että kisoja järjestetään. Merkitys sillä on se, että näin tavalliselle tallaajalle tarjoutuu mahdollisuus osoittaa kykynsä, halvalla ja vaivattomasti.
3) Laulukilpailuissa pitää olla tuomareiden rehellisiä - tietysti olisi hyvä, jos olisi useampia tuomareita, jotka antaa artistille henkilökohtaisen palautteen. JULKINEN NOLAAMINEN EI OLE JÄRKEVÄÄ JA ON TOKI HYVIEN TAPOJEN VASTAISTA.
4) Säännöt tulee olla selkeät - lyhyet ja ytimekkäät. * Viralliset tarkkaakin tarkemmat säännöt pitää olla jonkin linkin alla. Ei raamattua kukaan jaksa lukea kannesta kanteen !
5) Laulajilla on jännitystä monesti enemmän kuin olisi tarpeen ja näin moni lupaava artisti voi saada ikuisen kammon, jos kohtelu on tylyä.
6) Menestyville laulajille on erinomaista, että he saavat ns. oman sinkun ja pääsevät yhteiselle pitkäsoitolle.
-----
Kokoemuksia laulukilpailujen järjestämisestä mulla ei ole mutta se mitä siltä odottaa ehkä eniten on se että pysyy itse ajan tasalla miten homma toimii. On tullut käytyä muutamissa "uusidea" kisoissa, joissa ei tunnu olevan päätä eikä häntää. Laulajat pyörittelee silmiään, että mitä seuraavaksi tapahtuu.
Kun keksitään uusi idea kisaan niin melko hyvin saa mielestäni selittää miten homma toimii. Nämä perinteisethän jo tiedetäänkin. Kukin laulaaluikauttaa vuorollaan ja tuomarit antaa pisteet. Kisa on hyvä, jossa pääasiana on ainoastaan lauluääni ja se nuotissa pysyminen, joka minun mielestä on se karaoke! Ei katottu onko vaatetus kohdallaan ja meikit viimeisen päälle ja esiinnyitkö yleisölle ja osasitko ulkoa. Vain laulu ratkaisee. Mii laik :)
Ärsyttävintä kisoissa on ehkä samat naamat laulamassa, mutta sitä ei voi pelistä poistaa. Säännöt on kisoissa tärkeät että jokainen on samalla lähtöviivalla. Niitä sais toitottaa tämän tästä, kun tuntuu että joiltakin se pakkaa unohtumaan.
Myös mikä ottaa välillä aivoon on se ettei itse "laitteistonhoitaja" osaa hommiaan. Kaikua ei ole välillä yhtään tai sitten lauletaan jossain peltitynnyrin sisällä. Kuullostaa hirveältä eikä tuomaristo ja yleisö nauti ja kilpailijalta lähtee myös mielenkiinto. Mikrofoni on välillä niin hiljaa, että on pakko pyytää lisää volaa tai kitarisat lähtee läiskimään. Aina ei kuule edes omaa ääntään, jos ei ole etukajaria nokan edessä...
On myös kisoja joissa karsinnoista läpipäässeet kokoontuu tiettynä päivänä satapäin. Siis yhdelle päivälle otetaan palttiarallaa 100 laulajaa niin melkoisen pitkäksi ilta venyy. Mielenkiinto laskee, apaattisuus ja tylsyys iskee, kun vaan istutaan tunnista toiseen ja naputellaan pöytään vaikka parhaat kaveritkin olis mukana kannustusjoukoissa ei juttua tahdo millään riittää 8 tunnin laulusession ajaksi. Nälkäkin jo alkaa vaivaamaan ja monessakaan paikassa sitä purtavaa ei ole ostettavissa....
Kukapa ei mielellään ottaisi voittamastaan kisasta pientä raha/lahjakorttipalkintoa ja tietenkin se kuuluisa pokaali. Tuomaristossa saisi olla ainakin loppuskabassa yksi, hivenen tunnettukkin henkilö...
Reseptinä sanottakoon: Selkeät pelisäännöt, ei sataa laulajaa samaan iltaan tumpattuna, ohjeiden/ sääntöjen toitotusta silloin tällöin, kuka saa valmistautua seuraavaksi laulamiseen (kerkeää hätä-vessaan ja tupakille vielä jos kovin jännittää), palkinnot joista olis pikkuisen "hyötyäkin" + se pokaali ja tuomaristoon (loppukisaan) yksi, edes hivenen tunnettu henkilö... Eiköhän noilla jo pärjäisi :)
-----
Hei! Olen ollut uteliaisuuttani hyvin monenlaisissa karaokekilpailuissa, avustanut järjestelyissä ja ollut myös tuomarina. Mielipiteitä minulla on ja olen tuonut niitä julki, mutta myönteisessä mielessä
Ehdotuksia ja mielipiteitä: ikäsarjoja nuorille ja vanhemmille, esim. alle 30, 30-44, 45-59 ja yli 60. Tämä sen takia, että nykyään nuorilla on paremmat musiikkiopinnot kaikissa kouluissa ja mahdollisuudet, mutta yli 60 on paljon ja heidän on pitänyt hankkia taito vapaamuotoisemmin (en puhu nyt ammattilaisista) ja vanhempien äänet häviää melkein aina nuorten kirkkaisiin ääniin.
Osaallistuin kerran finaaliin, olin tullut 500 km:n päästä yökuntiin ja olin valmistautunut huolella aikomuksenani päästä yli 60 vuotiaissa kolmen parhaan joukkoon. Lauluni onnistui todella hyvin ja itse olin sitä mieltä että kolmas sija olisi ollut minun. Kysyinkin jälkeenpäin vetäjältä, että kerro mikä minulla meni pieleen, niin hän sanoi ettei mikään, kysyin miksen ollut sitten palkinnoilla ja vastaus oli että se kolmanneksi tullut nainen oli niin vanha ja ettei hän enää osallistu näihin kisoihin, niin sen takia sai palkinnon. Sanoinkin että onko tuo oikea peruste, eihän se sitä ollut. Kerroin myös, että et kai kuvittele että minäkään tuun toista kertaa 500 km:n päähän ja asumaan niihin homeisiin huoneisiin (siellä oli hometta), jos minun lauluani ei arvosteta lainkaan. Tästä oli netissä keskustelua ja ihmettelyä, etten sijoittunut palkinnoille, siis minulle tuntemattomat kirjoitti.
Tuomarit kertovat lyhyesti heti laulun jälkeen mielipiteensä niinkuin kuin ”Idolsissa”, mutta kannustavasti, eivätkä saa vielä siinä kertoa kuka pääsee jatkoon. Tuomareille selvät säännöt ja pistelaskusysteemi ja ehdottomasti puolueellisuus/tuttavuus ei saa vaikuttaa tuloksiin. Otettava huomioon pisteissä myös esiintyminen, pukeutuminenkin ja miten yleisö reagoi, vaikkakin tietysti laulu, rytmissä ja sävelessä pysyminen ovat etusijalla, mutta myös laulun tulkinta ovat ihan ykkössijalla. Minusta myös omanlainen laulaminen on a ja o, ei siis matkiminen levyttänyttä artistia. Tuomareina pitäisi olla musiikin ammattilaisia, mutta myös lavakarismaan erikoistuneita, eikä entisiä voittajia tuomaristoon.
Parasta olisi myös, jos tuomarit eivät tuntisi entuudestaan toisiaan ja parasta tietysti, etteivät tuntisi kilpailijoitakaan, mutta sen olen pannut merkille, että vaikka kilpailijat eivät ole saaneet sanoa mistä ovat kotoisin, niin silti tuomarit ovat tunteneet muutamat laulajat ja nimenomaan he ovat pärjäilleet loppukisoissa. Siis reilusti kerrotaan ja vaikka lyhyesti haastatellaan laulajaa, kun hän tulee lavalle esiintymään. Tällöin jää sellainen salamyhkäisyys pois, kun aina tuomarit tuntevat jonkun laulajan.
Laulun valinta on myös tärkeä, että se ”istuu” laulajalle. Jos kilpailu on useammassa osassa esim. alku, semi ja finaali, niin jokaisessa osassa laulut pitäisi olla eri lauluja ja mielellään vähintään kaksi laulua/ kisaosio. Laulun ns. kuluneisuus ei saisi vaikuttaa, sillä eri paikkakunnilla lauletaan enempi toisia kuin muualla ja siis kuluneisuus saattaa olla paikkakuntakohtaista. Jos laulaja laulaa oudon ja harvinaisemman laulun, jota tuomarit ei tunne, niin pisteitä ei saa laskea sen takia, päinvastoin, jos laulu sujuu hyvin niin se pitäisi olla kannustamisen arvoinen, kun osaa laulaa monenlaisia lauluja.
Kerran olin tuomarina, jossa laulaja lauloi erittäin vaikean laulun, jonka minä olin kuullut, mutta toiselle tuomarille oli outo ja hän antoi pisteitä 7, vaikka laulaja lauloi melkein paremmin kuin Anneli Saaristo, itse annoin 10, sillä kymppejä siellä jakoivat sellaisille, jotka vain lauloivat läpi laulunsa ilman tunteita. Tämän takia olisi hyvä olla ammattilaisia mukana. Kilpailut olisi vain harrastajille, ei ammattilaisille, mutta heille, siis keikkailijoille voisi olla omat sarjat.
Edellisten vuosien voittajat eivät saisi osallistua kilpailuun, ainoastaan he voisivat esiintyä siellä. Kilpailut olisivat kaikissa sarjoissa karaoketaustoilla loppuun asti, mutta olisi myös sarjat kaikenikäisille, jossa olisi orkesteri ehkä jo semissä. Siis tavallaan eri kilpailu kokonaan orkesteritausta laulajille. Säännöissä tämä tulisi ilmoittaa selvästi, ettei välillä sääntöjä muutettaisi.
Kilpailuun finaaliin valitaan sopiva määrä laulajia, ei sellaista monen sadan massakilpailua, kuten eräs/eräät järjestävät. Karsintoja tarpeeksi monta ja monessa paikassa, ettei tällaiseen tarvitse mennä. Alkukilpailuja voisi olla laajemmin, myös pohjoisessa päin.
Säännöt selkeät, joita ei muuteta kesken kisan ja joita myös järjestäjät noudattavat. Laululistat tai levyjen numerot nettiin, jotta voi etukäteen sieltä opetella mieluisia lauluja, sillä jokainen haluaa esittää parastaan ja joita on voinut etukäteen harjoitella. Minun mielestäni myös vain kotimaisia lauluja, tästä ehkä nuo nuoret ovat eri mieltä. Kilpailujen palkinnot; hyviä palkintoja on levytys, mutta jonkinlainen pytty tai kunniakirja palkinnonsaajille olisi ihan mukava muisto. Myös yhtenä palkintona voisi olla esiintyminen jossain järjestämässänne tilaisuudessa ja matkalahjakortteja ym. Kaikki avoimmuus ja puolueettomuus, iloisuus ja myös leikillisyys ovat plussaa, turhan jäykiksi ei kilpailuja kannata järjestää, sillä niitä nyt jännittää muutenkin. Jotain hauskaa kevennystä väliin, vaikka yleisöjumppaa:D
Tässä nyt muutamia ajatuksia, varmaan jäi jotain tärkeää sanomatta ja noita kilpailujahan on, joten kokemus opettaa.
-----
Jatkohon pääsevien pitäis osata laulaa nuotillehen, monesti ihimetellähän miten voi päästä jatkohon kun ei laulu suju, mutta kai silläkonstin saajahan ravintola täytehen ja ilta on taattu. Jos on karaokekilipailu ehottomasti sitte loppuhun asti karaokea. Rehellistä tuomarointia, tuomarit vois joskus olla josain näkymättömisä ettei tuu vääriä valintoja. Tuomareista musiikin jollain lailla ammattilaisia mutta ei mitään laulunopettajia ne seuraa vain jotain esitystä, teatteri on sitte eriksehen, Karaoke on karaokea ja teksti on ehoton sitä pitää saaja kahtua "ei olla mitään ammattilaisia" ei saa mennä siihen että karaokelaulajat alakaa laulahan iliman tekstiä sitte ei oo enää kyse karaokesta. Mulle henkilökohtasesti palakinnolla ei oo niin suurta merkitystä, paitsi joku levytys se olis mahtavaa. Ja miehillä ja naisilla on ehottomasti oltava omat sarjat, mielellähän ikä sariakki, Täsä nyt ens hätihin , vähä kiire ei kerkiä enempää. Kiitos!
-----
Karaokekisat venyvät aivan liian pitkiksi, voisko ajatella että karsintakisoissa olisi semifinaaleissa vain viisi parasta. Finaaleissa kymmenen osallistujaa laulavat kaikki kolme kertaa ja yhteen lasketut pisteet tekevät tuloksen, kun on monta laulajaa jotka eivät osaa kuin ne kaksi kappaletta.
-----
Tärkeintä varmaan on luotettavuus. Ne asiat, joista on jotain sanottu, eivät muutu kisan varrella. Luottamus saattaa mennä ihan pienestäkin fibasta. Hyvä äänentoisto - joka karsinnassa samalla tavalla, levyt hyvät, kilpailijoiden arvostus. Esimerkkinä kerron Juhannustähtikisasta vuosien takaa, meille loppukilpailijoille oli tarjolla virvokkeita ja pikkusuolaista. Pikkujuttu rahallisesti, mutta kisaajana en unohda koskaan.
-----
Tähtiaines -kisa on vallan mainio tapa järjestää laulukilpailu ja varsinkin kun ei tarvi naamataulua näyttää. Odotuksia ei ole suurempia mutta mukava olis saada biisinurkka -levylle biisi. Ideoita ei tuu mieleen tässävaiheessa. Mikään ei ärsytä. Säännöt on ok.
-----
Odotan että joskus saisi levytettyä oman levyn, sellaisen joka on ihan uutta sanoituksia myöten. Teen itse lauluja, mutta haluaisin kokeilla toisten sanoituksia ja sävellyksiä. Olen kiertänyt karaoke kilpailuissa vuosia ( 8 v ) mukana ja teillä on hyvä juttu menossa, ei tosiaan tarvi maksaa majoituksista, kun saa kerrankin kotona suunnitella koko laulujutun. Itse kävin laulamassa demot studiolla, minulla ei ollut muuten mahdollisuutta laulaa niitä. Kuitenkin sekin tuli monta kertaa halvemmaksi kuin lähteä johonkin karaoke kilpailuun mukaan.
Tiedän myös, että kilpailuissa on sellaisiakin ( hyviä ) mukana, jotka tykkäävät laulaa aina samoja kappaleita. Vieläpä voittavat niillä samoilla kappaleilla. Kannattaa jatkossa varmaan katsoa että kappaleet vaihtuvat, koska vuosia samaa kappaletta laulettuaan sen osaa aivan varmasti, kannattaa vaihtaa kappale valintoja tulevaisuudessa. Uutta karaoke dvd:tä kannattaa miettiä seuraavaan kilpailuun, jos jatkatte kilpailun järjestämistä. Minusta nuo kaksi dvd:tä eivät olleet edes kalliita. Monessa karaoke kilpailussa tuomarointia ei voi kehua, ystävän ystävät jne.. joilla ei ole laulamisesta mitään hajua. Levytyssopimus on monta kertaa parempi kuin pokaali. Minua henkilökohtaisesti on ärsyttänyt kilpailuissa samojen valitseminen palkinnoille vuosi vuoden jälkeen, palkinto sijat vain muuttuvat. Tarkoitin että samat voittavat aina samassa karaoke kilpailussa, sijat vain vaihtuvat. Jos joku on voittanut, niin hän on seuraavan kerran kakkonen tai kolmonen, sit alkaa kierros alusta. Tästä on ollut monesti purnausta keskustelu palstoillakin. Minun mielestäni olisi oikeutettua, et voittaja ei enään saisi ainakaan osallistua samaan kilpailuun, jos on kerran sen kilpailun voittanut. Pitää antaa muillekin mahdollisuus. On paljon hyviä laulajia olemassa karaokessakin. Tänä vuonna en ole jaksanut lähteä enään yhteenkään kilpailuun mukaan just sen takia. Sitten kilpailuihin otetaan monta sataa kilpailijaa semifinaaliin ja semi- ja finaali pidetään kaksipäiväisenä jossakin kauhean kaukana kotipaikkakunnalta, joutuu yöpymään hotellissa ja jos et pääse finaaliin semistä, joudut kuitenkin maksamaan kahdesta yöstä, koska pakko varata yöpyminen kahdelle yölle, varalta!